Image

Berit Seiger Cronfalk


Berit Seiger Cronfalk on rekisteröity sairaanhoitaja, dosentti ja lehtori Ersta Sköndal Bräckenin yliopistossa ja yhteydessä Karoliinisen Instituutin NVS-laitokseen.

Berit valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 2008 väitöskirjalla "Being in safe hands. The experiences of soft tissue massage as a complement in palliative care. Intervention studies concerning patients, relatives and nursing staff" Karoliinisen Instituutin onkologia-patologian laitoksella.

Berit on omistautunut tutkimukseen, luennointiin ja kliiniseen työskentelyyn kosketuksella ja pehmeällä hieronnalla, ja hän on kirjoittanut myös lukuisia lukuja kirjoihin ja kirjan aiheesta "Hieronta ja kosketus - inspiraatiota vanhusten hoitoon". (Gothia, 2017).

Kosketuksen merkitys dementiasairaan unen laadun parantamisessa


Kokevatko dementiaa sairastavat tai kognitiivisesti heikentyneet ihmiset kehon toisella tavalla?
– Ihmiset voivat joskus kokea kehon ja kehon kosketuksen epämiellyttäväksi. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää, että saat henkilöstön edustajana tietoa siitä, miten henkilö on aiemmin elänyt elämäänsä, tietoa hänen tottumuksistaan ja perinteistään. Tässä elämän tarinasta tulee tärkeä asia henkilön ymmärtämisessä, esimerkiksi aikaisempi hyväksikäyttö, väkivalta, kidutus tai sairaudet voivat vaikuttaa kielteisesti kosketuskokemuksiin. Haaste on lähestyä ihmisiä suurella kunnioituksella ja olla herkkä siitä, onko ylipäätään mahdollista koskettaa.

Mitä on kosketus ja pehmeä hieronta?
– Kevyt kosketus ja pehmeä hieronta ovat menetelmiä, joissa annetaan tietoinen kosketus pehmeillä mutta tukevilla rakenteellisilla liikkeillä; silityksiä, pyöreitä liikkeitä ja kevyttä painetta. Hierontaa voidaan antaa yksittäisille kehon osille, kuten kädet, jalat, selkä tai pää, mutta myös antaa koko kehon hierontaa. Tarkoituksena on lisätä hyvänolon tunnetta, parantaa unta ja lievittää erilaisia oireita.

Onko olemassa todisteita siitä, että kosketuksella tai pehmeällä hieronnalla on myönteisiä vaikutuksia uneen?
– Kyllä, kosketus ja pehmeä hieronta aktivoi muun muassa hyvän olon hormonien vapautumista, mikä auttaa kehoa rentoutumaan. Esimerkiksi jalkahieronta nukkumaan mennessä voi parantaa yöunta.

Voiko painopeitolla olla samat vaikutukset kuin pehmeällä hieronnalla?
– Niin voidaan sanoa, koska painopeitto stimuloi ihon reseptoreita samalla tavalla ja sen antama paino vapauttaa hyvän olon hormonien. Painopeitto tuottaa turvallisuutta ja rauhaa, mikä voi vaikuttaa myönteisesti levottomuuteen, turvattomuuteen ja stressiin.

Vaikuttaako kosketus ja pehmeä hieronta dementiaa sairastavien unen laatuun?
– Unen laatua on vaikea tutkia dementiaa sairastavilla. Tiedämme, että kosketus ja pehmeä hieronta aktivoivat hyvän olon hormonien. Hyvän olon hormonien auttaa rentoutumaan ja nukahtamaan, mutta vaikutusta itse unen laatuun ei tunneta.

Mikä voi vaikuttaa uneen negatiivisesti?
– Monet oireet, kuten stressi, kipu, ummetus, levottomuus ja ahdistus voivat vaikuttaa uneen. Nykyään on kuitenkin olemassa vahvoja todisteita eri diagnoosialueista, joissa kosketus ja pehmeä hieronta voivat vaikuttaa myönteisesti oireisiin. Stressihormoni kortisolin tasojen on esimerkiksi osoitettu olevan alhaisempia pehmeän hieronnan jälkeen tehdyissä tutkimuksissa. Ihmiset ovat arvioineet kipujen pienentyneen ja kokeneet levottomuuden ja ahdistuksen lieventyneen. Tulosten pitäisi olla siirrettävissä myös dementiaa sairastaville.

Mitä pitäisi ajatella dementiaa sairastavien ihmisten ympäristöstä ja siitä, miten se voi vaikuttaa uneen?
– Ympäristön tulisi olla rauhallinen, miellyttävä ja hiljainen. Rutiinien luominen nukkumaan mennessä, kuten hitaat silitykset selkään tai jalkojen voitelu, voi auttaa tuntemaan olon turvalliseksi ja rauhalliseksi. On myös tärkeää, että huone on mahdollisuuksien mukaan tuuletettu hyvää yöunta varten.

Voiko dementiaa sairastavien läheisiä auttaa koskettelulla ja pehmeällä hieronnalla?
– Sukulaisten tilanne on usein kireä eikä ole harvinaista, että myös he kärsivät huonosta yöunesta ja heräävät useita kertoja joka yö. Läheinen, kuten dementiasta kärsiväkin, voi kokea, että esimerkiksi pehmeä hieronta voi helpottaa stressiä ja unihäiriöitä ja lisätä hyvän olon tunnetta.

Mitä meidän on tiedettävä aivoista ymmärtääksemme, mitä tapahtuu, kun ihminen saa koskettelua ja pehmeää hierontaa?
– Ymmärtääksemme mitä tapahtuu koskettelua antamalla, meidän on tiedettävä enemmän aivoista. Aivot koostuvat erilaisista ns. Funktiotasojen kerroksista, joissa kullakin on omat erityiset toimintonsa. Korkein taso, aivokuori, säätelee henkisiä toimintojamme, kykyä tulkita ja arvioida tietoa ja harkintakykyä. Aivokuoren alla on limbinen järjestelmä, jonka tehtävänä on säätää emotionaalisia impulssejamme ja tunteitamme, muistojamme ja oppimiskykyämme. Kolmas taso on aivokudos, jossa säännellään elämämme perusfunktioita, sekä kykyä reagoida ja neljäs taso on selkäydin, kytkinasema, joka lähettää viestejä aivoihin esimerkiksi kosketeltaessa.

Mitä aivoissa tapahtuu kosketeltaessa?
– Nykyään meillä on hyvä tieto siitä, mitä aivoissa tapahtuu kosketeltaessa. Tiedämme esimerkiksi, että hypotalamuksen hermosoluissa muodostuu hyvän olon hormonien ja sitä vapautuu verenkiertoon hormonina ihokosketuksessa. Hyvän olon hormonien toimii myös neurotransmitterina hermosolujen kautta, jotka tuottavat hyvän olon hormonien aivoissa ja ns. diffuusion (vuodon) kautta hermosoluihin aivojen eri osissa. Hyvän olon hormonien on positiivisia vaikutuksia muun muassa verenpaineeseen ja sykkeeseen ja se auttaa tuottamaan rentoutumiskokemuksia, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti uneen. Neurofysiologisten tutkimusten avulla on myös voitu tunnistaa erityisiä hermokuituja, C-tuntoisia kuituja, jotka aktivoituvat kevyestä ihokosketuksesta. Tutkimukset osoittavat, että C-tuntoisilla hermokuiduilla on ihmiselle tärkeä rooli hyvän olon tuntemisessa kosketettaessa.

Onko hyvän olon hormonien muita vaikutuksia?
– Hyvän olon hormonien vapautuminen vaikuttaa myös positiivisesti serotoniinin vapautumiseen. Serotoniini säätelee muun muassa mielialaamme. Hyvän olon hormonien vapautuminen vaikuttaa positiivisesti myös dopamiiniin, joka ohjaa motorisia liikkeitä ja palkitsemisjärjestelmäämme. Lisäksi sillä on vaikutus asetyylikoliinin vapautumiseen, joka muun muassa säätelee ruoansulatuskanavan aktiivisuutta. Kosketus vaikuttaa siten ruoansulatuskanavan aktiivisuuteen ja ruoansulatuskanavan hormonien vapautumiseen. Uneen vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi vatsaa koskettava henkilö ja se antaa hyvää oloa toisin kuin, jos vatsassa on vaivaa ja syntyy ahdistava olo.

Voiko koskettelu ja pehmeä hieronta lievittää kipua ja siten parantaa dementiapotilaiden unta?
– Kosketuksella ja pehmeällä hieronnalla on hyviä vaikutuksia kipuun. Ikääntyneiden ja dementiaa sairastavien ihmisten kipu on yleistä, mutta usein vaikea diagnosoida ja on usein Maailman terveysjärjestön mukaan alidiagnosoitu. Se voi johtua kivun kokemuksen muuttumisesta tai kyvyttömyydestä ilmaista itseään. Uniongelmien lisäksi kipu voi aiheuttaa muun muassa rauhattomuutta ja hämmennystä.

Voiko läheisyys ja kosketus vaikuttaa dementiaa sairastavien ihmisten uneen?
– Dementia koetaan usein stressaavana, ja ihmisen läheisyys ja kosketus luo tilanteita, joissa turvallisuus, luottamus ja usko lujittuvat. Luottamussuhteen luominen dementiaa sairastavaan henkilöön antamalla pehmeää kosketusta, kuten käden, käsivarren tai selän silittäminen, voi luoda rauhaa, jota tarvitaan hetki ennen lepoa tai unta.

Miten suhtaudutaan kontaktiin dementian myöhäisissä vaiheissa oleviin ihmisiin kosketettaessa tai annettaessa pehmeää hierontaa?
– Koskettaminen taudin myöhäisessä vaiheessa voi olla tärkeä viestinnän väline. Dementiataudin edistyessä se vaikuttaa kykyyn puhua suullisesti. Hoitohenkilöstön hitaiden liikkeiden antama kosketus ja pehmeä hieronta voi tuottaa hetkellisen hyvänolon ja lievittää kipua, ahdistusta ja stressiä. Kaiken kaikkiaan se voi tarjota paremmat olosuhteet hyvälle unelle. Vaikka on vaikeaa antaa yleistä sääntöä kosketuksen ja hieronnan vaikutuksista taudin kulkuun ja on vain niukasti tutkimusta, hoitohenkilöstön havaintoja on tärkeää seurata myönteisinä lausuntoina vaikutusten arvioimiseksi.

Mitä tiedämme ihmisen kosketuksen merkityksestä dementian myöhäisessä vaiheessa?
– Yleensä on vaikea sanoa, miten ihmisen kosketus ja läheisyys koetaan taudin myöhäisessä vaiheessa. On kuitenkin olemassa kirjallisuutta, joka kuvaa kosketusta ja läheisyyttä kahdeksi ihmisen viimeiseksi aistittavaksi kokemukseksi. Tärkeä osa myöhäisen vaiheen kosketuksen antamisessa on hoitohenkilöstön tai terapeutin kyky tuntea, miten henkilö reagoi kosketteluun.

Kuinka usein koskettelua tai pehmeää hierontaa pitäisi antaa vaikutuksen saamiseksi?
– Se on täysin yksilöllistä, tutkimukset kertovat vaikutuksen tuloksista jopa yhden kerran jälkeen. Oma kokemukseni on kuitenkin, että esim. jalkojen kolmesta neljään pehmeästä hieronnasta saadaan positiivisia tuloksia sekä kipuun että uneen. Jos mahdollista, kosketuksen antaminen hieromalla säännöllisesti kerran tai kahdesti viikossa voi auttaa henkilön saamaan lopulta pienemmästäkin koskettelusta niin sanotun hyvän olon hormonienvaikutuksen, eli rauhoittuu (aggressiivisuudessa) tai nukahtaa jalkaa koskettelemalla.

Mitä pitäisi ajatella ensimmäisessä tapaamisessa?
– Tutustu henkilöön, lue elämäntarina, tee muistiinpanoja ja kohtaa henkilö. Onko henkilö aikaisemmin kokenut kosketusta tai hierontaa, onko henkilö asunut yksin pitkään? Mitä tarpeita ja toiveita henkilöllä on, osoita kunnioitusta ja huomiota kaikissa tapaamisissa. Käsityksen saamiseksi henkilön reagoinnista kosketukseen voidaan esimerkiksi lähestyä keskustelussa koskettamalla tai asettamalla käsi käsivarteen ja tunnustella reaktiota. Toista tiedot siitä, miksi koskettelua tai hierontaa tarjotaan.

Mitä pitäisi ottaa huomioon omaisten kanssa?
– Omaiset haluavat usein, että heidän rakkaansa saavat parhaan mahdollisen huolenpidon ja hoidon. Puhu heille saadakseen kuvan siitä, kuka henkilö on. Kerro heille, mitä odotuksia heillä voi olla mahdollisista vaikutuksista. Informoi jatkuvasti siitä, miten henkilö kokee kosketuksen, mahdolliset parannukset uneen, kipuun, hyvään oloon ja viestintään. Voiko kosketus ja pehmeä hieronta lievittää ahdistusta? – Ahdistus on vaikea oire, joka voi vaikuttaa dementiaa sairastaviin ihmisiin ja joka liittyy voimakkaasti unen puutteeseen ja motoriseen levottomuuteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että käsihieronta iltarutiinina lievittää ahdistusta tehokkaasti ja antaa paremman yöunen.

Voiko kuka tahansa koskettaa ja antaa pehmeää hierontaa?
– Tutkimukset osoittavat, että muiden diagnostisten ryhmien potilaat eivät pidä tärkeänä sitä, kuka antaa hierontaa, tärkeintä on, että henkilö/terapeutti on osaava ja herkkä. Toisaalta dementiaa sairastaville ihmisille voi olla ehdottoman tärkeää, kuka koskettaa ja antaa pehmeää hierontaa. Luottamuksellinen ja luotettava suhde henkilöön, joka antaa hierontaa, voi olla ehdottoman välttämätöntä sille, ottaako dementiaa sairastava henkilö sitä vastaan tai ei. Hoitohenkilön/terapeutin on tärkeää tuntea sormenpäillään herkästi ja seurata reaktioita yhteisen hetken aikana.

Haluavatko kaikki kosketusta?
– Ei, kaikki eivät halua kosketusta enempää kuin se on heille tarpeen esimerkiksi päivittäisen hygienian hoitamiseksi. Kyse on kunkin henkilön toiveiden kunnioittamisesta ja yksityisyyden loukkaamattomuudesta riippumatta siitä, missä vaiheessa heidän taudinkulkunsa on.