Tavallisin nukahtamista estävä tekijä on rauhattomuus. Sekä mielen, että kehon. Jos lapsella on olo, kuin ihon alla olisi muurahaisia ja raajat vispaavat levottomina, voi painopeitto toimia nukahtamisen apuna.
Painopeitto on tullut jäädäkseen. Yksi jos toinenkin tuttava on hankkinut tällaisen ja kehuu nyt nukkuvansa kuin lapsena mummolassa, tukevan vanupeiton alla. Ihanasti turvassa. Peiton pää kiristettynä patjan alle pussiksi, jossa varpaat pysyivät lämpiminä.
Muksuperheen uni toteutti yhteistyössä CURA of Swedenin kanssa painopeittotestauksen. Testiryhmäläiset kokeilivat viikon ajan, kuinka painopeitto vaikutti levottoman lapsen nukahtamiseen. Tulokset olivat kannustavia.
Painopeiton teho perustuu sen tuottamaan tasaiseen ja syvävaikutteiseen painon tunteeseen. Syväpainetunto on aistimusta, joka tuotetaan paineen avulla. Se aktivoi taktillisen järjestelmän eli tuntoaistimuksen reseptoreita. Henkilöt, joiden tuntoaistimus on yliherkkä, voivat vastustella leikkejä ja pelejä, joissa voi liata itseään. He voivat vastustella kutittelua, halaamista tai suihkussa käymistä ja inhoavat usein karkeita vaatteita, tiettyjä materiaaleja tai vaatteissa olevia saumoja ja tuotelappuja.
Sen sijaan tasainen ja melko voimakas paineen tunne keholla aktivoi useimpien ihmisten aivoja tuottamaan kehoa rauhoittavien hormoneja (serotoniini ja dopamiini), sekä laskemaan stressihormonien (kortisoli ja adrenaliini) tasoja.
Sympaattinen hermostomme rentoutuu ja parasympaattinen hermosto ottaa johtoaseman. Sydämen syke hidastuu ja hengitys muuttuu tasaisemmaksi. Kasvommekin siliävät ja olo on autuas.
Painopeittoa on tutkittu nukahtamisen apuvälineenä sekä aikuisilla, että lapsilla. Erityisesti aistinsäätelyhäiriöistä ja ylivilkkaudesta ja tarkkaavaisuuden pulmista kärsivien oireiden helpottamisesta painopeiton avulla on selvää näyttöä.
Niinpä monissa kunnissa edellä mainituista syistä toimintaterapiaa saavien lasten vanhempien on mahdollista lainata painopeittoa kotiin ja testata sen vaikutuksia useamman viikon ajan. Mikäli peitosta on hyötyä, kannattaa sellainen ostaa omaksi.
Ruotsissa painopeittoja on ollut käytössä myös lasten päivähoidossa. Maailmalla käytetään myös rauhoittumiseen ja keskittymiskyvyn tukemiseen tarkoitettuja painoliivejä, sekä isohkoja sylityynyjä tukemaan lasten keskittymistä ja tunnesäätelyä kouluissa ja päivähoidossa.
Painopeittoa voi käyttää
Painopeitto voi nopeuttaa nukahtamista ja sen alle voi kaivautua silloin, kun kiukuttaa ja vanhemman tai muun aikuisen syli ja kosketus tuntuisi liian kuormittavalta. Peitto toimii kuin halaus, mutta se antaa lapselle myös omaa tilaa ja rauhaa päästellä ylimääräisiä höyryjä. Niinpä painopeitto sopiikin mainiosti esimerkiksi jumiutumiseen taipuvaisille lapsille neutraaliksi apuvälineeksi akuutin tilanteen keskeyttämiseksi.
Muksuperheen testiryhmään otettiin neljä perustervettä lasta 2,5-6 vuotiaiden ikäjakaumalla. Yhdellä lapsella peitto oli käytössä vain päivähoidossa, muut käyttivät peittoa kotona yöunien rauhoittamiseen. Kaikilla testiin osallistuneilla lapsilla oli haasteita nukahtamisen kanssa, motorista levottomuutta, sekä osalla yöllistä heräilyä 1-2/yö.
Ennen testausta kartoitettiin viikon ajalta lähtötilanne ja kysyttiin tarvittavia taustatietoja. Peittoa testattiin viikko, ennen loppuraportoinnin antamista. Testauksessa mitattiin nukahtamisviivettä, yöllisten heräämisten lukumäärää, sekä kysyttiin vanhempien ja lasten kokemuksia peiton käytöstä.
Kolmen lapsen kohdalla vanhemmat raportoivat nukahtamisen nopeutuneen jonkin verran, sekä motorisen levottomuuden vähentyneen. Lasten oli helpompi pysyä omassa sängyssään testijakson aikana. Yöllisten heräilyiden määrä ei testin aikana vähentynyt.
Päivähoidossa unihaasteiden parissa paininut perhe koki hyötyneensä eniten peiton käytöstä. Ennen testijaksoa lapsi saattoi nukkua satunnaisesti päiväunia päivähoidossa. Testijakson aikana nukahtaminen ja unet sujuivat useimmiten ongelmitta. Lapsikin oli kotona hyväntuulisempi ja pirteä.
Kaikki lapset vierastivat aluksi peittoa ja pyysivät päästä pois sen alta. Mutta kun peiton käyttöä jatkettiin, alkoi se tuntua tutulta ja lapset selvästi nauttivat sen alle käpertymisestä. Kaksi lasta nukkui peiton kanssa läpi yön, yhdelle sitä käytettiin vain nukahtamisen aikana ja tilalle vaihdettiin tavallinen peitto.
Painopeiton käyttö voi nopeuttaa nukahtamista, auttaa pysymään unessa mutta nukahtamiseen ja nukkumiseen liittyvät haasteet ovat vain harvoin ratkaistavissa yhdellä apuvälineellä tai toimenpiteellä. Lasten uneen liittyvien haasteiden ratkaiseminen vaatii usein laajempialaisia toimenpiteitä, sekä yksilöllistä ohjausta sopivien toimintamallien kartoittamista varten.
Tämän testauksen mukaan lapset ja vanhemmat kokivat kuitenkin painopeiton käyttämisen miellyttäväksi ja 75% testaajista koki peitosta olevan apua nukahtamisessa. Parhaiten peiton tyynnyttävä vaikutus nousi esiin päivähoidon nukuttamistilanteessa, jossa kotona ongelmitta nukkuva lapsi kykeni rauhoittumaan ja nukahtamaan myös päivähoidossa. Palaute hyvin sujuneista unista oli päivähoidon henkilökunnalta kiittävää.
Näin käytät painopeittoa:
Suositus: peiton paino / lapsen paino: - noin 10% lapsen painosta (esim. 30 kg painavalle lapselle sopii 3 kg peitto).
Huom!
Painotuotteita ei suositella, mikäli lapsella on murtumia tai hän sairastaa hengitys- tai verenkiertoelinten sairauksia.
Jyväskylän kaupunki: Terveyspalvelut. Lasten toimintaterapia. https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/painopeitto-ohje_vanhemmalle.pdf
Mullen, Brian, et al. Exploring the safety and therapeutic effects of deep pressure stimulation using a weighted blanket. Occupational Therapy in Mental Health (2008), 24(1):65-89. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1300/J004v24n01_05
G594 (P) The Use of Weighted Blankets to Modify Sleep in Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adc.bmj.com/content/101/suppl_1/a354.1.abstract
Weighted Blanket Science-Benefits for Children and Adults. https://huggaroo.com/pages/weighted-blanket-science-benefits-for-children-and-adults
Weighted blankets and sleep in autistic children-a randomised controlled trial. P Gringras, D Green. https://eprints.lancs.ac.uk/id/eprint/76682/
CURA of Sweden
© curaofsweden.com 2024. Kaikki oikeudet pidätetään