Aloitus /

Biologian mestariteos

Biologian mestariteos

Pitkään unta pidettiin eräänlaisena yhtenäisenä tilana, joka tarkoitti vain kykyämme palauttaa valppautta ja vireyttä. Emme tienneet, miksi keho tarvitsi nukkumista selviytyäkseen tästä. Teknologisen kehityksen ja tutkimustyön ansiosta tiede on viime vuosikymmeninä onnistunut kartoittamaan unta ja saamaan käsityksen monista sen lukemattomista toiminnoista. Uni on osoittautunut ehkä biologian monipuolisimmaksi, älykkäimmäksi ja kiehtovimmaksi mestariteokseksi.

Unen arkkitehtuuri

Uni koostuu erilaisista jaksoista. Hyvät yöunet sisältävät usein viisi noin 90 minuutin jaksoa. Jokainen sykli puolestaan koostuu matkasta unen eri vaiheiden läpi, ja jokaiselle syklille on ominaista tietynlainen aivotoiminta.

Yksi tällainen univaihe on REM-uni. REM-unen aikana näemme villeimmät unemme. Tälle vaiheelle on ominaista suuritaajuinen ja asynkroninen aktiivisuus suurissa aivojen osissa, hyvin samanlainen kuin aktiviteetti, joka vallitsee hereillä ollessamme. REM-uni ilmenee jokaisen unisyklin lopussa, ja mitä kauemmin yö kestää, sitä suuremman osa unisyklistä REM-uni vie.

Näitä univaiheita kutsutaan nimillä NREM 1, 2 ja 3. Numero osoittaa, kuinka syvä uni on (3 on syvin). Mitä syvempi uni on, sitä matalampi taajuus ja aivotoiminnan tahdistusaste on.

Univaiheet eivät esiinny vain nukkumisajan perusteella, vaan myös vuorokausirytmi vaikuttaa. Jos nukut yleensä 8 tuntia ja yhtenä aamuna heräät 2 tuntia tavallista aikaisemmin, olet menettänyt 25% kokonaisunestasi, mutta koska REM-uni tapahtuu enimmäkseen yön loppuvaiheessa, menetät jopa 60-90 % tässä tapauksessa REM-unen kokonaismäärästä.

Sama pätee päinvastaisessa suhteessa: jos nukahdat 2 tuntia tavallista myöhemmin ja nouset ylös samaan aikaan kuin tavallisesti, menetät suuren osan syväunesta. Koska eri univaiheilla on täysin erilaiset toiminnot, pienelläkin unen puutteella voi ajan myötä olla vakavia seurauksia. Tilannetta voidaan verrata epätasapainoiseen ruokavalioon. Mikäli se koostuu vain hiilihydraateista ja proteiineista, syntyy vakavia ongelmia, koska keho tarvitsee esim. rasvaa useisiin tärkeisiin prosesseihin.

REM-uni

Tunteet

– Uni muokkaa emotionaalisesti häiritseviä kokemuksia. Se tapahtuu ilman stressihormonin (noradrenaliinin) vapautumista, joka normaalisti antaa kokemukselle emotionaalisen varauksen. REM-uni parantaa emotionaaliset haavamme ja estää meitä tulevaisuudessa reagoimasta samoihin asioihin yhtä voimakkaasti ja negatiivisesti.

Sosiaalinen kyky

- Kasvojen ilmeiden tulkinta vaikuttaa suuresti sosiaaliseen käyttäytymiseemme. Riittävä ja korkealaatuinen REM-uni edesauttaa kykyä tulkita ilmeitä. REM-unen puuttuessa tulkitsemme ilmeitä virheellisesti, mikä tarkoittaa, että tulkitsemme kasvojen ilmeet helpommin uhkaaviksi ja inhottaviksi. Tämä voi saada meidät käyttäytymään negatiivisesti ympäristöämme kohtaan ilman hyvää syytä.

Luovuus ja ongelmanratkaisukyky

- Unet koetaan usein omituisina, erikoisina ja joskus täysin satunnaisesti koottuina. REM-unen aikana menneen päivän kokemukset integroituvat vanhoihin muistoihin. Silloin aivojen ulkokerroksen etuosat, jotka ovat vastuussa järkevästä ajattelusta, suljetaan lähes kokonaan ja REM univaihe tuottaa meille luovia ideoita, älykkäämpiä ratkaisuja sekä uusia näkökulmia asioihin. Tällä tavalla unet auttavat meitä olemaan luovempia ja parantavat merkittävästi ongelmanratkaisukykyämme.

NREM 2

Tuleva muistikyky

- Tieteelliset kokeet ovat osoittaneet, että päivätorkut lisäävät kykyä oppia uusia asioita iltapäivällä. Samalla tavalla hyvä yöuni lisää muistikapasiteettia seuraavana päivänä. Tutkimuksissa on havaittu, että NREM 2 oli ratkaiseva muistikapasiteetin paranemisen kannalta.

Muistin priorisointi

- NREM 2 vahvistaa tärkeiden asioiden muistia ja unohtaa asioita, joita emme pidä tärkeinä.

Taitomuisti

- NREM 2 vaikuttaa myös taitomuistiin. Taitomuistia käytetään monimutkaisissa lihasten liikkeissä, kuten esimerkiksi soittimen oppimisessa, urheilussa, tietokonepeleissä tai kirurgisissa toimenpiteissä. Aivojen alueet, joita on stimuloitu päivän aikana, vahvistavat ja automatisoivat liikkeitä, joita on tehty. Hyvän unen merkitys oppimiseen on merkittävä. Tutkimus osoitti, että jos opit liikesarjan illalla ja se testataan 12 tuntia myöhemmin hyvän yöunen jälkeen, olet todennäköisesti 20 % nopeampi ja 35 % tarkempi kuin jos opit saman aamulla ja testaat sitä 12 tuntia myöhemmin illalla.

NREM 3

Sydän- ja verisuonitaudit

Tosiasioihin perustuva muistin tallennus

- Syvä NREM 3 - uni on ratkaisevan tärkeää faktojen tallennuksen kannalta. Pelkästään tutkimalla tämän unen määrää on voitu päätellä koetilanteeseen osallistuvien menestys. Aivan kuten matalataajuiset AM-radioaallot voivat kulkea pidempiä matkoja kuin FM-aallot, matalataajuinen NREM 3 -toiminto voi siirtää äskettäin koetut tapahtumat, jotka on väliaikaisesti tallennettu lyhytaikaiseen muistiin, aivojen syrjäisiin osiin pitkäaikaisen muistin pysyvään säilytykseen.

Alzheimerin tauti

- Alzheimerin tauti on sairaus, joka aiheuttaa beeta-amyloidin kerääntymisen tiettyihin aivojen osiin, ja tappaa ympäröivät hermosolut. Tämä sairaus liittyy syvään NREM 3 -uneen ainakin kolmella eri tavalla.

  1. Beeta-amyloidia kertyy eniten alueelle, missä NREM 3 aktiivisuus syntyy. Tämä myötävaikuttaa siihen, että melkein kaikki Alzheimer-potilaat kärsivät myös syvän unen puutteesta.
  2. Syvä uni puhdistaa aivot kuonasta10-20 kertaa paremmin päiväaikaan verrattuna. Syvässä unessa tietyt aivosolut kutistuvat jopa 60 %, mikä tekee aivojen viemäröintijärjestelmästä toimivamman. Ilman korkealaatuista ja riittävää syvää unta tähteet jäävät aivoihin ja voivat edistää Alzheimerin taudin kehittymistä.

Syvä uni on ehdottoman välttämätöntä muistin tallennuksen kannalta. Viimeisimmät Alzheimerin tautia koskevat tutkimukset viittaavat siihen, että taudille ominaiset muistiongelmat johtuvat juuri syvän unen puutteesta.

Sympaattinen hermosto ja sydän- ja verisuonitaudit

- Riittämätön tai huonolaatuinen uni johtaa korkeaan verenpaineeseen ja moninkertaistaa sepelvaltimotaudin riskin. Tähän liittyy 200 % suurempi sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riski, jos nukut alle 6 tuntia per yö verrattuna, jos nukut 7-8 tuntia yössä.

Kun emme saa tarpeeksi unta, ja varsinkin kun syvästä unesta tulee puutetta, sympaattinen hermostomme muuttuu yliaktiiviseksi. Sympaattinen hermosto on kehon taistelu- ja puolustusjärjestelmä, joka on evoluution aikana auttanut meitä selviytymään vaarallisista tilanteista. Kun tämä järjestelmä käynnistyy, stressihormoneja erittyy, verenpaine, syke ja hengitysnopeus nousevat. Tämä järjestelmä on suunniteltu toimimaan vain rajoitetun ajan hätätilanteissa. Pitkä unettomuus voi täten johtaa lopulta vakaviin ongelmiin, myös sydän- ja verisuonijärjestelmän osalta.

Teksti: Filip Andersson

Seuraa uutiskirjettämme

Tilaa uutiskirjeemme ja saat 15 % alennusta!

CURA of Sweden

Cura of Sweden Oy

Valimotie 21

00380 HELSINKI

info@curaofsweden.com

Kuluttajapalvelu suomeksi +46 10-10 15091 (ma-pe klo 10-13 ja 14-17)

Klarna
Mastercard
Visa
Turvallinen verkkokauppa
Trustpilot