Meistä jokaisella on kokemuksia kuorsaamisesta. Vähintäänkin olemme kuulleet häiritsevää ”sahaamista” seinän takaa. Sen sijaan omaa kuorsaamistaan saattaa olla vaikea havaita. Tietynlainen kuorsaaminen voi olla myös merkki uniapneasta.

Jokainen kuorsaa joskus

Cura of Swedenin tuottaman Nuku hyvin -ohjelman päätösjaksossa keskusteltiin unenaikaisista hengityshäiriöistä. Ohjelman asiantuntija, professori Markku Partinen muistutti keskustelun aluksi, että vaikka kuorsaus on yleisin indikaatio hengityshäiriöistä, ei satunnaisesta kuorsaamisesta ole syytä huolestua. Mutta kun kuorsaaminen on lähes jokaöistä ja ”korahtelevaa”, on syytä puuttua asiaan. Lisäksi hän vahvisti, että käytännössä jokainen kuorsaa joskus – esimerkiksi nukkuessaan selällään tai nautittuaan alkoholia – vaikka moni kivenkovaa muuta väittääkin.

Unenaikaiset hengityshäiriöt -jakson vieraana oli renesanssinainen Raakel Lignell, joka jakoi kokemuksiaan mm. siitä, millaisia ongelmia läheisen hengityshäiriöt voivat aiheuttaa muille perheenjäsenille.

Sankaritar tai sankari valvoo usein vieressä

Vaikka Raakelin miehen uniapnea saatiin hyvään kontrolliin, häiriintyneestä unirytmistä koitui Raakelille itselleen uusi ongelma. Hänen unensa ei palautunut ennalleen, ja hän jatkoi aamuöistä heräilyään. Usein valvomista jatkui tunteja. Tilannetta ei helpottanut myöskään se, että taustalla oli vuosia jatkunut työskentely aamu-tv:ssä ¬ sekä monilapsisen perheen hektinen arki.

– Tuntuu kuin päällä olisi elämän jetlag, Raakel kuvaili.

Ohjelman yhteydessä professori Partinen tiimeineen ryhtyikin ratkomaan Raakelin uniongelmia perusteellisilla tutkimuksilla. Ne paljastivat sekä todennäköisen syyn unihäiriöille – että monia positiivisia asioita. Kuten sen, että Raakelilla itsellään ei ole uniapneaa. Koko jakson voit katsoa täältä.

Mies, joka toi uniapnean Suomeen

Nuori Markku Partinen kohtasi ensimmäisiä uniapneapotilaita opiskellessaan 7O-luvun lopulla Ranskassa. Siihen aikaan Suomessa ei oltu edes kuultu moisesta sairaudesta. Niinpä Partisen maailmalta tuoma oppi sai jokseenkin penseän vastaanoton vanhempien kollegoiden keskuudessa. Mikko Kuustonen tituleerasikin professoria leikkimielisesti mieheksi, jota ilman meillä ei olisi koko ongelmaa Suomessa.

– Kun esittelin uniapnean, eihän minua kukaan uskonut. Sanottiin, ettei tuollaista sairautta ole olemassakaan, Partinen muisteli.

Onneksi tietämys ja hoidot ovat kehittyneet huimasti noista päivistä. Nykyisin uniapnean todennäköisyyden arviointiin löytyy jopa yksinkertaisia menetelmiä, kuten STOP-BANK kysely. Se voidaan suorittaa käytännössä jokaisella terveysasemalla.

Professori Partinen kertoi myös, että hoidettu uniapnea on yleensä hyvin hallinnassa. Sen sijaan hoitamattomalla uniapnealla voi olla todella vakavia seurauksia. Se nostaa mm. aikuistyypin diabeteksen, verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, eteisvärinäkohtausten sekä sydän- ja aivoinfarktien riskiä. Samoin se lisää päivän aikaista väsymystä ja siten erilaisia onnettomuusriskejä. Uniapnea voi altistaa myös masennukselle. Koko Unenaikaiset hengityshäiriöt -jakson voit katsoa täältä.

Nuku hyvin on Cura of Swedenin tuottama ja Mikko Kuustonen sekä Hanna Brotheruksen juontama keskusteluohjelma uniterveydestä, jossa on kaikkiaan neljä osaa ja neljä mielenkiintoista vierasta.

Cura of Sweden valmistaa innovatiivisia ja laadukkaita uniterveyttä parantavia tuotteita, kuten Pohjoismaiden myydyimpiä painopeittoja.