Aina ilmainen toimitus yli 80€ tilauksille
Turvallinen maksutapa
3-4 päivän toimitus
Aina ilmainen toimitus yli 80€ tilauksille
Turvallinen maksutapa
3-4 päivän toimitus
Aina ilmainen toimitus yli 80€ tilauksille
Turvallinen maksutapa
3-4 päivän toimitus
UNI JA TERVEYS

Ongelmana unettomuus – vinkkejä erilaisiin unihäiriöihin

Unettomuus eli insomnia tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Unettomuutta saattaa esiintyä, vaikka edellytykset nukkumiselle olisivat hyvät. Unettomuus on hyvin yleistä, sillä siitä kärsivät sadat miljoonat ihmiset ympäri maailman. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen tarvitsisi unettomuuteen varsinaista hoitoa, sillä unettomuutta voi ilmetä yhtä herkästi sekä kielteisten että myönteisten stressitekijöiden vaikutuksesta. Pelkästään huolien painaminen mielen päällä voi olla unettomuuden taustalla.

Termi insomnia on peräisin latinan kielestä ja muodostuu sanoista in, jonka merkitys on ”ilman” ja somnus, joka tarkoittaa unta. Unettomuus voi ilmetä vaikeutena nukahtaa tai pysyä unessa, unen virkistävyyden heikentymisenä tai näiden oireiden yhdistelminä. Kun puhutaan unettomuushäiriöstä, unettomuuden oireita ilmenee vähintään kolme kertaa viikossa ja oireet kestävät vähintään kuukauden ajan. Unettomuushäiriön kyseessä ollessa unettomuus tuottaa huolta tai erilaisia oireita päiväsaikaan tai vaikuttaa arkielämän toimintoja heikentäen.

Unen tarve on yksilöllinen ja tarvittava unimäärä vaihtelee sekä iän, aktiivisuuden että perimän mukaan. Unen tarpeeksi määritellään yleensä aikuisilla noin seitsemästä kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja lapsilla enemmän, vaihdellen lapsen iästä riippuen. Unen tarpeen yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin joskus huomattaviakin. Yleensä unettomuudesta kärsivät kokevat joko saavansa liian vähän unta tai unensa laadun huonoksi. Jotkut kokevat molempia näistä. Huonosti nukuttu yö vaikuttaa suoraan seuraavan päivän toimintaan. Unen ei kuitenkaan tarvitse olla aina täydellistä, ja jokainen meistä koskee joskus tilapäistä unettomuutta. Joskus univaikeudet kuitenkin toistuvat usein tai jopa pitkittyvät.

Hyvä uutinen on se, että jokainen meistä voi onneksi oppia nukkumaan paremmin – myös pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsivät. Unettomuuden tunnistamisella ja siihen sopivalla hoidolla on mahdollista ehkäistä unettomuuden pidemmälle kehittyminen.

Unihäiriöiden monet muodot

Jopa kolmannes työikäisistä kärsii tilapäisistä uniongelmista toistuvasti, kun taas yli 10 prosentilla väestöstä riesanaan on pitkäaikainen eli krooninen unettomuus. Unettomuus yleistyy ikääntyessä. Yli kolmasosalla pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsivistä samankaltaista unettomuutta on esiintynyt myös heidän lähisukulaisillaan. Unettomuus voi saada alkunsa useasta eri syystä ja tilapäinen unettomuus on osa normaalia elämää. Jos nukkuja herää aamulla virkeänä kokien elämänlaatunsa hyväksi, kyseessä ei ole välttämättä hoitoa edellyttävä unettomuus. Pitkittynyt unettomuus puolestaan suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, minkä lisäksi se huonontaa elämänlaatua ja heikentää toimintakykyä.

Duodecimin Käypä Hoito luokittelee unihäiriöt tilapäiseen unettomuuteen, unettomuushäiriöön, uni-valverytmin häiriöihin, elimelliseen unihäiriöön sekä erilaisiin unen erityishäiriöihin eli parasomnioihin. Tilapäinen unettomuus on seurausta määritettävissä olevasta stressitekijästä, joka voi olla luonteeltaan joko psykologinen, psykososiaalinen, fyysinen tai ympäristön aiheuttama. Tilapäisen unettomuuden kohdalla unettomuus kestää yleensä vain muutaman päivän tai korkeintaan alle kuukauden, ja se korjaantuu itsestään stressaavan tekijän poistuessa elämästä.

Vaikka unettomuus voikin usein esiintyä yksittäisenä oireena tai itsenäisenä sairautena, useimmiten sitä tavataan elimellisten tai ei-elimellisten sairauksien yhteydessä. Elimellinen unettomuus on seurausta kehon fyysisistä sairaustiloista, kun taas ei-elimellinen unettomuus on usein seurausta joko erilaisista mielenterveyden häiriöistä tai alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöstä.

Unettomuus on siis varsin yleistä, mutta tästä faktasta huolimatta kaikki eivät puhu siitä mielellään. Sosiaalisessa mediassa erilaiset unettomuus-meemit ovat tuttu näky, ja niitä jaetaan monesti lähipiirille leikkimielellä ”maanantaiväsymykseen” vedoten, vaikka kyseessä olisi pitkäkestoisempi unihäiriö. Unihäiriöihin kannattaa kuitenkin aina suhtautua vakavasti, mikäli kyseessä ei ole satunnainen ja vain harvakseltaan toistuva univaikeus. Unettomuustestin avulla voi selvittää, täyttääkö testiin vastaaja mahdollisesti jonkin unihäiriön, kuten esimerkiksi uniapnean, kriteerit.

Unettomuuteen voivat johtaa monet eri tekijät

Unettomuuden kanssa kamppailevan mieltä helposti askarruttaa, mistä unettomuus johtuu. Unettomuuden syyt ovat hyvin moninaiset. Mikäli mieltä vaivaa stressi, unettomuus on hyvin luonnollinen seuraus kehon joutuessa stressitilaan. Stressi on yleensä seurausta arjen huolista ja murheista. Stressaavan elämänvaiheen aikana mieli voi täyttyä ongelmilla juuri nukkumaan mennessä, jolloin nukahtaminen voi olla vaikeaa. Huoli unen saamisesta lisää stressiä, jolloin voi muodostua noidankehä, jossa nukahtamisen yrittäminen saattaa vain pahentaa tilannetta. Yleisin unettomuuden muoto on toiminnallinen unettomuus, jonka aiheuttajana on hyvin usein stressi. Lisäksi toiminnallisen unettomuuden voivat laukaista tunne-elämän haasteet, elämänhallinnan ongelmat tai elämänmuutokset.

Ajatusten on todettu sekä aiheuttavan että ylläpitävän unettomuutta. Oma sisäinen äänemme saattaa pyrkiä voimakkaasti esiin nukkumaan mennessä ja mieleen voi esimerkiksi hiipiä ajatuksia siitä, miten seuraavasta päivästä voi selviytyä. Tutkitusti nukahtamisen ja nukkumisen onnistuminen on huomattavasti helpompaa, mitä vähemmän huoliajatuksia mieleen pääsee nukkumaan mennessä. Salakavalasti mieltä ohjaavat ajatukset eivät saa liikaa valtaa, jos niihin oppii saamaan riittävästi etäisyyttä.

Ajatusten lisäksi myös tunteiden on todettu vaikuttavan unettomuuteen. Erilaiset arjen huolet aikaansaavat vahvoja tunteita, jotka yhdessä ajatusten kanssa pitävät helposti hereillä ja kehon ylivireässä tilassa. Nukahtamista ja nukkumista vaikeuttavat huolten lisäksi esimerkiksi suru ja pettymys, mutta niiden lisäksi myös positiiviset tunteet, kuten ilo ja rakkaus, voivat vaikeuttaa nukkumista. Yöllä valvoessa tunteilla on tapana korostua, mikä vaikeuttaa nukkumista entisestään. Tunteiden ottamaa yliotetta voi kuitenkin vähentää astumalla ikään kuin ulos itsestään ja tarkastelemalla tilannetta etäämpää. Myös tunteiden käsittely on hyvin tärkeää, jotta ne eivät pääse valloilleen uneen pääsyä yrittäessä tai keskellä yötä herätessä.

Hyvin usein myös ylivireystila ja unettomuus kulkevat käsi kädessä. Vireystilan voi laukaista huolien ajattelemisen lisäksi myös liiallinen aktiivisuus illan tunteina tai unirytmin toistuvat muutokset, joihin keho ei ennätä tottumaan. Unettomuuteen yhdistyy myös kortisolin määrä veressä. Stressihormoni kortisolin määrä on kehossa korkeimmillaan aamuisin, jolloin sen tehtävänä on herättää meidät unesta virkeinä ja tarjoaa tehokkaan lähtölaukauksen päivään. Mutta mikäli nukkujalla on illalla nukkumaan mennessä liian korkea kortisoli, unettomuus voi olla seurausta siitä. Liian korkea kortisolitaso estää nukahtamista ja vaikeuttaa palautumista. Jos taas kortisoli on normaalilla tasolla, sen määrä veressä laskee iltaa kohden ja lähtee jälleen nousuun levon ja unen aikana.

Unettomuus voi olla seurausta myös epätasapainoisesta uni-valverytmistä. Ihmisen uni-valverytmi voi mennä sekaisin monesta eri syystä. Joillakin se voi merkitä viivästynyttä unijaksoa, jolloin uni ei tule toivottuun kellonaikaan, vaan noudattaa omaa aikatauluaan. Monen viivästyneestä unijaksosta kärsivän kohdalla uni tulee vasta aamuyöllä, jolloin herääminen aamulla on äärimmäisen vaikeaa. Toiset taas voivat kärsiä aikaistuneesta unijaksosta, jolloin yöuni nukutaan esimerkiksi iltakuuden ja aamukahden välillä. Uni-valverytmi voi kärsiä myös esimerkiksi kaamosunettomuudesta, vuorotyöhön liittyvistä unihaasteista tai epäsäännöllisiin elämäntapoihin liittyvistä häiriöistä.

Myös useat fyysiset sairaudet voivat olla unettomuuden taustalla. Näitä ovat usein muun muassa sydämen ja keuhkojen ongelmat. Myös ruokatorven vajaatoiminnan seurauksena syntynyt refluksitauti eli ruokatorven ärsytystila voi herättää kesken yöunien. Unihäiriöitä aiheuttavat usein myös esimerkiksi selkä- ja nivelkivut tai raajojen huono verenkierto. Huonon unen taustalla voivat olla myös nenän tukkoisuus, särky, kutina, virtsaamisongelmat tai vatsavaivat. Unihäiriöstä kärsiessä kannattaa selvittää, voiko sen taustalla olla elimellinen sairaus, sillä jo itse perussairauden asianmukainen hoito parantaa unenlaatua.

Mikäli vaivana on masennus, unettomuus on siitä hyvin yleinen seuraus. Masentunut ihminen nukahtaa useimmiten illalla ongelmitta, mutta voi herätä aikaisin aamulla saamatta enää unen päästä kiinni. Masennukseen monesti liittyvät päänsärky ja muut fyysiset oireet häiritsevät nekin helposti unta. Alkoholin käyttö tutkitusti lisää sekä masennusta että unettomuutta, mistä johtuen alkoholi ja unettomuus kulkevat käsi kädessä useasta syystä. Alkoholin lisäksi myös useiden lääkkeiden on todettu aiheuttavan unettomuutta.

Kun naisella alkavat vaihdevuodet, unettomuus on hyvin todennäköinen seuraus. Vaihdevuosien aikaiset kuumat aallot, yöllinen hikoilu ja unettomuus ovat yleinen yhdistelmä, ja tällöin unihäiriöt johtuvat useimmiten juuri edellä mainituista vaihdevuosioireista. Vaihdevuosien ohella myös raskaus ja unettomuus liittyvät toisiinsa. Alkuraskauden unettomuus on hyvin yleistä, sillä unen laatu huononee jo ensimmäisestä raskauskolmanneksesta lähtien. Etenkin alkuraskauden aamuyön unettomuus on tuttua monelle raskaana olevalle. Myös loppuraskauden unettomuus on yleistä, sillä synnytyksen lähestyessä olo on usein väsynyt ja unen tarve lisääntyy. Synnytyksen jälkeen väsymysoireet kuitenkin useimmiten häviävät tai vähintään helpottavat nopeasti.

Monen mieltä askarruttaa, liittyvätkö täysikuu ja unettomuus tai uusikuu ja unettomuus toisiinsa. Useat kokevat nukkuvan huonommin täydenkuun tai uudenkuun aikaan. Kuun vaiheiden vaikutuksesta unettomuuteen on saatu hyvin erilaisia tutkimustuloksia. Tehdyt tutkimukset osoittavat kuun vaikuttavan ainakin jossakin määrin vähemmän nukutun yöunen muodossa, joskin tutkimusten mukaan kyse olisi keskimäärin vain noin 5–20 minuutin univajeesta yötä kohden. Jotkut tutkimukset ovat myös osoittaneet aivojen käpyrauhasen erittävän tavallista vähemmän melatoniinihormonia täydenkuun aikaan, mutta tätä ei ole vielä tutkittu riittävästi.

Unettomuuden oireet ja vaikutukset

Tyypillisimmin koetut insomnia-oireet ovat huonolaatuinen uni, nukahtamisvaikeudet, aamuyön unettomuus tai heräilyt aamuöisin sekä vaikeus pysyä unessa. Riippuen siitä, onko kyseessä kevyt vai paha unettomuus, kummallakin niistä on erilaisia vaikutuksia kehollemme ja mielellemme.

Lievän unettomuuden vaikutuksiin lukeutuvat usein ärtyneisyys ja sekavuus. Myös keskittymiskyky kärsii sitä mukaa, mitä pidempään univaje jatkuu. Mikäli lievä unettomuus pääsee jatkumaan pidempään, seurauksena on etenkin luovuuden, tarkkaavaisuuden ja monimutkaisen päätöksenteon vaikeutuminen. Lievä unettomuus voi myös johtaa hidastuneeseen reaktiokykyyn, mikä puolestaan lisää onnettomuuksien riskiä etenkin liikenteessä. Seurauksina voivat olla myös sydämen tykytys ja muut autonomisen hermoston oireet sekä kivunsietokyvyn heikkeneminen. Lievä unettomuus on syytä hoitaa ajoissa, jotta siitä ei pääse kehittymään psyykkisiä tai fyysisiä oireita ja sairauksia.

Oma lukunsa on vaikea eli pitkäkestoinen unettomuus. Pitkäkestoisen unettomuuden on todettu altistavan useille somaattisille ja psyykkisille sairauksille. Vaikea unettomuus ja ahdistuneisuus ovatkin hyvin yleisesti esiintyvä yhdistelmä. Pitkäaikaistutkimusten mukaan pitkäkestoinen unettomuus on yhteydessä lukuisiin kansanterveysongelmiin, kuten lihavuuteen, kohonneeseen verenpaineeseen, tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja infektioalttiuteen. Erittäin vaikea unettomuus voi pahimmillaan johtaa depressioon tai jopa itsemurhaan. Unettomuus psykoosin laukaisevana tekijänä on sekin mahdollinen yhtälö. Tässä tapauksessa unettomuus toimii ennakoivana oireena ennen psykoosiin joutumista.

Unettomuudesta kärsiviä yhdistäviä ominaisuuksia

Kuten edellä mainittiin, unettomuuden taustalla voi olla hyvin monenlaisia eri syitä. Tutkitusti on kuitenkin todettu muutamia ominaisuuksia, jotka usein yhdistävät huonosti nukkuvia ihmisiä. Nämä tekijät on jaettu kolmeen ryhmään: altistavat, laukaisevat ja ylläpitävät tekijät. Altistaviin tekijöihin lukeutuvat persoonallisuuden piirteet, joista yleisimmin esiintyvä huonosti nukkuvia yhdistävä ominaisuus on vaativuus. Sekä itseltään että muilta paljon vaativa ihminen ei siedä keskeneräisiä asioita, minkä seurauksena ajatuksista on vaikea irrottautua ja lopputulemana on unettomuus.

Laukaisevia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan useimmiten suuri menetys tai kriisi. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi avioero, työpaikan menettäminen tai oma tai läheisen sairaus. Ylläpitävät tekijät puolestaan sananmukaisesti ylläpitävät unettomuutta. Tähän liitetään useimmiten menneiden ja tulevien asioiden turha murehtiminen. Tämän seurauksena on usein itsensä syyttäminen, asioihin takertuminen sekä häpeän kierteeseen joutuminen. Jos itsessään tunnistaa nämä kaikki kolme tekijää, myös unettomuus on helppo ymmärtää. Tärkeintä on kuitenkin se, että unettomuudesta on tässäkin tapauksessa mahdollista päästä eroon.

Nukahtamisvaikeudet ja unenaikaiset heräilyt

Nukahtamisvaikeus haluttuun kellonaikaan on monelle meistä tuttu ongelma. Nukahtaminen voi olla erityisen vaikeaa, jos päivän aikana mielen päälle on kertynyt erilaisia huolenaiheita tai jopa stressiä. Esimerkiksi työ- tai raha-asiat sekä perheeseen ja parisuhteeseen liittyvät haasteet voivat valvottaa monta yötä putkeen. Jos tällaiset asiat pyörivät mielessä nukkumaan mennessä, unen päästä kiinni saaminen voi olla hyvin haastavaa. Tilanteesta erityisen turhauttavan tekee se, ettei mielessä pyöriville asioille ole mitään tehtävissä juuri nukkumaanmenon hetkellä.

Nukahtaminen onnistuu helpommin, jos huolet ja murheet päättää jättää makuuhuoneen ulkopuolelle. Tätä voi yrittää työntämällä mielestä pois huoliajatukset, jotka yrittävät päästä valloilleen unen saantia yrittäessä. Tämän opettelussa apua voi saada erilaisista mielikuvaharjoituksista. Apua mielen tyhjentämiseen arkisista asioista voi saada myös erilaisten rauhoittumiseen tarkoitettujen äänitteiden kuuntelusta tai meditaatioharjoituksista ennen nukkumaanmenoa.

Joskus unihäiriöistä kärsivällä on vaikeuksia sekä nukahtaa toivottuun kellonaikaan illalla että herätä aikaisin aamulla. Kun näihin yhdistyy päiväsaikainen väsymys, puhutaan viivästyneestä unijaksosta. Viivästynyttä unijaksoa ilmenee usein koulu- tai murrosikäisillä, ja sen seurauksena voi olla sosiaalisen elämän hankaloituminen ja opiskelun jääminen sivummalle. Viivästyneet unijakson oireet yleensä lieventyvät vuosikymmenten saatossa.

Unenaikainen heräily on sekin monelle arkipäivää – jotkut heräävät keskellä yötä kerran ja toiset taas useampia kertoja. Jos heräilyä näyttää tapahtuvan suurin piirtein samaan aikaan yöstä, etenkin aamuyön tunteina, on syytä tutkailla omaa psyykkistä hyvinvointia ja pohtia, vaivaako tai ahdistaako jokin mahdollisesti mieltä. Joskus arkiset asiat voivat aiheuttaa alitajuista ahdistusta, joka ei välttämättä rekisteröidy tietoisessa ajattelussa päiväsaikaan, vaan pyrkii sen sijaan pintaan vasta unen aikana.

Unettomuuden hoito – milloin on syytä mennä lääkäriin?

Kun elämää ja arjen sujuvuutta rajoittavana tekijänä on pitkäkestoinen unettomuus, hoitovaihtoehdot tulevat ennen pitkää mieleen. Koska me kaikki olemme erilaisia ja myös syyt univaikeuksien taustalla ovat hyvin moninaisia, unettomuuden ratkojat voivat olla erilaisia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että unettomuutta yritetään aina ensisijaisesti hoitaa kotioloissa kiinnittämällä huomiota sellaisten peruspilareiden tukemiseen, jotka helpottavat unettomuutta. Jos unettomuuden oireet jatkuvat itsehoidosta huolimatta, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen.

Unettomuuden itsehoito kannattaa aloittaa tarkastelemalla sitä, miten unenlaatuun voisi itse vaikuttaa. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi siihen, ovatko elämäntavat kunnossa, voisiko unirytmiä parantaa ja onko sängyssä vietettävä aika pyhitetty pääasiassa nukkumiselle. Sänkyyn on hyvä mennä iltaisin vasta silloin, kun on menossa nukkumaan, eikä mukaan kannata ottaa älylaitetta tai tablettia. Jos yksi tai useampi näistä osa-alueista kaipaa parannusta, niistä kannattaa lähteä liikkeelle.

Mikäli unettomuus ei tunnu helpottavan unirytmin ja elämäntapojen kuntoon laittamisen jälkeenkään, kannattaa vielä keskittyä siihen, miten nukkumisolosuhteista voisi saada nykyistä miellyttävämmät. Unenlaatu on tutkitusti parempi ennen nukkumaanmenoa tuuletetussa makuuhuoneessa, minkä lisäksi makuuhuoneen lämpötilan tulisi olla suhteellisen matala, mielellään vain 18–19 astetta. Tämä johtuu siitä, että matalampi ruumiinlämpö helpottaa niin nukahtamista kuin unessa pysymistä, kun elimistön ei tarvitse tehdä töitä ylimääräisen ruumiinlämmön haihduttamiseksi.

Mikäli elimistöä vaivaa raudanpuute, unettomuus voi olla seurausta siitä. Unettomuudesta kärsivän kannattaa tästä syystä mittauttaa kehon varastorauta- eli ferritiinitaso. Liian alhainen ferritiinitaso voi aiheuttaa myös jalkojen levottomuutta, joka jo itsessään vaikeuttaa unensaantia. Myös luonnon oma pakurikääpä unettomuuden hoitajana on kokeilemisen arvoinen – moni on saanut siitä apua univaikeuksiin. Melatoniini on toinen tehokas konsti helpottaa nukahtamista ja parantaa unenlaatua. Kaikkien aivot eivät tuota riittävästi melatoniinia, jolloin kehomme tarvitsee melatoniinilisää. Melatoniinilisän käyttö ei estä tai vähennä melatoniinin luonnollista erittymistä aivojen käpyrauhasesta.

Mikäli mitkään edellä mainitut kotikonstit eivät tuota tulosta ja unettomuus tuntuu vain pitkittyvän, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Unettomuuden hoito ja tuki räätälöidään aina yksilöllisesti tilanteen ja tarpeiden mukaan. Unihäiriöiden hoitoon lukeutuvat elämäntapojen, unihygienian ja unirytmin neuvonnan lisäksi myös rentoutushoidot ja joissakin tapauksissa lääkehoidot. Kun vaivana on unettomuus, lääkehoitoa suositellaan kuitenkin käytettäväksi korkeintaan tilapäisesti, sillä pitkään käytettynä unilääkkeet saattavat muuttaa unen rakennetta ja pahimmassa tapauksessa ylläpitää unettomuutta. Lisäksi lääkehoidon vaarana on niin kutsuttu rebound-unettomuus, joka tarkoittaa aivojen tottumista lääkkeellisesti aikaansaatuun uneen. Pitkäaikaista lääkehoitoa harkitaan yleensä ainoastaan silloin, jos kyseessä on joko vaikea ahdistushäiriö tai harvinainen, keskushermostoperäinen idiopaattinen unettomuus.

Lisää vinkkejä unettomuuden itsehoitoon

Kun aikeissa on aloittaa unettomuuden omahoito, huomiota on syytä kiinnittää unihygieniaan. Unihygienialla tarkoitetaan erilaisia iltaisin toistettavia rutiineja, joiden tarkoituksena on parantaa unenlaatua. Unihygieniasta on erityisen suurta apua jokaiselle, joka kärsii nukahtamisvaikeuksista. Unettomuuden itsehoidossa voi kokeilla myös seuraavia vinkkejä:

• Pidä unipäiväkirjaa. Kirjoita ylös nukkumaanmenon ja heräämisen ajankohdat sekä mahdolliset unenaikaiset heräämiset ja muut haasteet. Ylös kirjoitettuna haasteiden toistuvuus on selkeämpi havaita, mikä helpottaa apukeinojen löytämistä.

• Vähennä alkoholin ja kofeiinin nauttimista, sillä molemmilla niistä on todettu olevan haitallisia vaikutuksia sekä nukahtamiseen että unenlaatuun. Myös runsasta nesteiden juomista kannattaa välttää iltaviiden jälkeen, jotta yöllä ei tarvitse herätä käymään vessassa.

• Kokeile erilaisia meditaatio- rentoutumisharjoituksia illalla ennen nukkumaanmenoa. Rauhoita illan viimeinen tunti rauhalliselle tekemiselle ja vältä television ja älylaitteiden katselemista.

• Ota hyöty irti unitutkimuksista. Esimerkiksi Uni ja unettomuus -kirja perehtyy uusimpaan tutkimustietoon unesta. Kirjan tavoitteena on saada lukijansa suhtautumaan nukkumiseensa armollisemmin.

• Sisällytä arkeesi riittävästi liikuntaa. Etenkin aerobisten lajien, kuten kävelyn, juoksun, uinnin ja jumpan, on todettu olevan toimiva apukeino univaikeuksien selättämisessä.

Ota painopeitto avuksesi nukahtamisen helpottamiseen ja unenlaadun parantamiseen. Painopeitosta on tutkitusti apua unettomuuden selättämisessä, sillä se auttaa sekä nukahtamaan nopeammin, nukkumaan pidempään että vähentämään heräilyä.

Seuraa uutiskirjettämme

Tilaa uutiskirjeemme ja saat 15 % alennusta!

CURA of Sweden

© curaofsweden.com 2023. Kaikki oikeudet pidätetään

Mastercard
Visa
Turvallinen verkkokauppa