Painajaiset ja yölliset kauhukohtaukset

Näemme unia keskimäärin kaksi tuntia yössä, riippumatta siitä muistammeko ne vai emme. Unien näkeminen on nukkumisen aikana tapahtuva psyykkinen kokemus, ja muuttunut tietoisuuden tila, joka on kiehtonut ihmisiä aikojen alusta asti.

Unet voivat olla suurenmoisia seikkailuja, tai ne voivat olla kiehtovia fantasioita. Mutta ne voivat myös muuttua pelottaviksi painajaisiksi nopeasti.

Tämän takia uni on niin tärkeää

Uni on erittäin tärkeää kaikille. Erityisen tärkeää se on kuitenkin lapsille ja nuorille, koska kasvuhormonia erittyy nukkuessa. Keho saa levätä, ja aivot tallentavat uusia taitoja ja työstävät päivän tapahtumia. Nukkuminen ei kuitenkaan ole aina mukavaa ja levollista. Joskus nukkuminen häiriintyy painajaisista.

Miksi näemme painajaisia?

Kärsimme kaikki joskus painajaisista, joissa todellisuutta inhottavammat tapahtumat herättävät meidät hikisinä, sydän hakaten. Niitä on useammin stressaavina ja kuormittavia aikoina, ja tavallisimmin painajaisemme ovat tilanteita, joissa koemme olevamme uhattuna.

Tavallista lasten painajaisissa

Painajaiset ovat hyvin tavallisia pienten lasten keskuudessa, ja kuuluu heidän kehitykseensä. Heillä on usein enemmän painajaisia isojen muutosten, kuten koulun aloittamisen, muuton tai vanhempien eron myötä. Sama pätee, jos lapsi on vilustunut tai hänellä on kuumetta.

Yksivuotiaat, joilla on jo valmiiksi vilkas mielikuvitus, nukkuvat usein hieman huonommin, sillä he kehittyvät jatkuvasti ja heidän elämässään tapahtuu paljon. Se on täysin normaalia.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan puolet kaikista 3-6-vuotiaista näkee painajaisia usein. Painajaiset vähenevät iän myötä, mutta edelleen joka viides 6-12-vuotias lapsi näkee painajaisia.

Jos lapsi näkee painajaisia joka yö

Painajaiset voivat olla yksittäisiä, tai niitä voi tulla todella usein, riippuen ihan lapsesta. Nukkumaanmeneminen voi tuntua vaikealta ja aiheuttaa ahdistusta lapsessa, jos hän näkee paljon painajaisia, ja lapsi voi pelätä painajaisten palaavan nukkumaanmentäessä. Se ei ole tavatonta, ja voi johtua monesta asiasta. Painajaiset voivat olla seurausta mielikuvituksesta tai oikeista tapahtumista, joita lapsi työstää painajaisissaan. 3-5-vuotiaiden painajaisissa on usein hirviöitä, peikkoja ja kummituksia. Myöhemmin painajaisista tulee todentuntuisempia, ja ne käsittelevät esimerkiksi kuolemaa tai lapsen tutun vahingoittumista. 

Jos lapsesta tulee levoton nukkumaanmenoaikaan, on rutiineista kiinnipitäminen, lapsen lohduttaminen ja turvallisuudentunteen luominen tärkeää. Sadun lukeminen, yövalon sytyttäminen ja unilelun antaminen voivat auttaa. Yksi ratkaisu voi olla nukkumisaikataulun hyödyntäminen.

Miten autan lastani, joka näkee painajaisia?

• Rauhoita ja lohduta lasta, ja auta häntä nukahtamaan uudestaan pitelemällä häntä ja puhumalla rauhallisesti. Älä kuitenkaan pitele lasta liikaa, jottei hän luule, että hänellä on oikeasti syytä pelkoon, jolloin pelottava kokemus voimistuu.
• Varmista, että lapsi ymmärtää, että vanhempien luokse voi aina mennä ja että siellä on turvallista. Kerro lapselle, että vanhemmat tai joku muu aikuinen, nukkuu lähettyvillä.
• Jos lapsi aiheuttaa liikaa häiriötä vanhempien sängyssä, kertokaa hänelle, että hän saa mielellään tulla viereenne, kunhan varoo herättämästä muita. Toinen vaihtoehto lapsen rauhoittamiseen on varmistaa, että lapsella on riittävän iso sänky siihen, että toinen vanhempi voi nukkua lapsen kanssa. Näin toinen vanhempi voi nukkua häiriintymättä. Tai asettakaa lisäsänky tai patja vanhempien tai lapsen sängyn viereen.
• Lukekaa satuja peloista, ja jutelkaa painajaisista lapsen kanssa. Osaako lapsi itse kertoa, mistä uskoo painajaisten johtuvan? Yrittäkää selvittää, onko lapsi nähnyt jotain kamalaa esimerkiksi televisiosta tai uutisista.
• Ottakaa lapsen painajaiset ja kokemukset tosissaan. Pientä lasta ei auta se, että hänelle sanoo, ettei peikkoja ja kummituksia ole olemassa. Tietyssä iässä nämä ovat lapselle totisinta totta.
• Yövalon sytyttämisestä lapsen huoneessa voi olla hyötyä.
• Puhu mielellään lapsen kanssa painajaisesta seuraavana päivänä, jos hän haluaa.

Painajaiset vähenevät iän myötä, vaikka tiedämmekin, että näemme niitä myös aikuisina. Jos lapsesi todella kärsii painajaisista jopa päiväsaikaan, ja hänellä on univaikeuksia pitkään, voit ottaa yhteyttä neuvolaan, terveyskeskukseen tai sairaalan lasten ja nuorten osastoon. Apua on saatavilla.

Parasomniat

Painajaiset, yölliset kauhukohtaukset ja unissakävely ovat kaikki inhimillistä käyttäytymistä, ja ne ovat unen erityishäiriöitä, parasomnioita. Painajaiset ovat huomattavasti yleisempiä kuin yölliset kauhukohtaukset.

Unissakävely

Unissakävely on tavallisinta 5-8-vuotiaiden keskuudessa, ja se voi olla perinnöllistä. Se voi johtua kuumeesta, stressistä, unenpuutteesta tai pissahädästä. Unissakävely tapahtuu usein muutama tunti lapsen nukahtamisen jälkeen, kun hän on syvimmässä unessa. Unissakävelyn aikana lapsi voi kaatua portaissa tai törmätä huonekaluihin, ja joskus lapset kävelevät unissaan ulos ulko-ovesta. Auttaaksesi unissakävelevää lastasi, voit rauhallisesti taluttaa hänet kädestä pitäen takaisin sänkyyn. Unissakävelevään lapseen voi olla vaikeaa saada kontaktia. Joten vältä herättämästä häntä. Välttääksesi unissakävelyä, varmista, että lapsi on käynyt kunnolla pissalla ennen nukkumaanmenoa.

Yölliset kauhukohtaukset

Erityisesti esikouluikäiset lapset kärsivät yöllisistä kauhukohtauksista, mutta ne voivat jatkua myös vanhemmiten. Nämä vuodet ovat lapsille hyvin tapahtumarikkaita, ja kohtauksia voi tulla ilman, että mitään traumaattista olisi tapahtunut.

Lapsi, jolla on yöllinen kauhukohtaus, huutaa unissaan kovaan ääneen ja vaikuttaa pelokkaalta ja surulliselta. Lapsi on sekava, eikä häneen saa kontaktia, vaikka hän vaikuttaa olevan hereillä. Lapsi voi olla aggressiivinen ja työntää lohduttajan pois. Lapsi muistaa harvoin yölllistä kauhukohtausta enää seuraavana päivänä, ja nukahtaa uudestaan yleensä nopeasti tapahtuman jälkeen, toisin kuin painajaisen jälkeen, jolloin nukahtamiseen voi mennä aikaan. Muista, ettei se ole vaarallista. Yöllinen kauhukohtaus tulee yleensä alkuyöstä, joskus jopa vain tunti nukahtamisen jälkeen. Painajaiset sen sijaan tulevat yleensä loppuyöstä.

Myös yölliset kauhukohtaukset voivat olla perinnöllisiä, ja samat tekijät kuin unissakävelyssä voivat laukaista kohtauksen.

Mitä teen, jos lapseni saa yöllisiä kauhukohtauksia?

Älä herätä lasta. Auta lasta nukahtamaan uudestaan istumalla rauhassa hänen vieressään. Jos yölliset kauhukohtaukset tulevat samoihin aikoihin joka ilta, voit varttia ennen odotettua kohtausta varovasti herättää hänet syväunesta, jossa kohtaukset yleensä tulevat. Jotkut vanhemmat kokevat, että lapsen nostaminen sängystä ja nopeasti takaisin laskeminen rauhoittavat lasta.

Valtaosalla yölliset kauhukohtaukset ja unissakävely loppuvat itsestään iän myötä. Mutta jos lapsesi kärsii univaikeuksista, ja koet, että unissakävely tai yölliset kauhukohtaukset ovat ongelma, voit ottaa yhteyttä lastenneuvolaan, terveyskeskukseen tai sairaalan lasten ja nuorten osastoon saadaksesi apua.

Lähteet:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00402

https://www.psychologytoday.com/us/blog/dream-catcher/201610/childrens-dreams-and-nightmares

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lapsen-uni/lasten-unihairiot/parasomniat-ja-unenaikaiset-liikehairiot

https://www.1177.se/Ostergotland/barn--gravid/att-ta-hand-om-barn/barns-somn/somnbesvar-hos-barn/#section-22358

https://svenska.yle.fi/artikel/2019/10/27/att-bli-kvitt-mardrommen-ingen-ouppnaelig-drom-i-vaket-tillstand-kan-vi-lara-oss

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/lapsen-painajaiset/

https://www.bup.se/fraga-bup/Fragelistning/2019/07/14247n0/ https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/lapsen-unikauhukohtaukset/

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-itsetunnon-tukeminen/

https://neuvokasperhe.fi/artikkeli/tietoa-lapsen-unesta/

https://familjen.trygghansa.se/vara-foralder/uppfostra-och-stodja-barn/grundtrygghet-och-sjalvkansla/