Lasten uniongelmat ovat tavallisia ja useimmilla on ollut unenpuutteeseen liittyviä ongelmia tiettyinä kasvujaksoina. Jos tällaiset ongelmat jatkuvat, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja kehitykseen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota varoitusmerkkeihin ja toimia mahdollisimman pian.

Uni on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja terveydelle. Unen laadun ja lapsen onnellisuuden asteen, kognitiivisten kykyjen, huomioimiskyvyn, yleisen mielialan, stressin hallinnan, sanavaraston kehittymisen sekä oppimisen ja muistin välillä on yhteys. Lapsen nukkuessa erittyy myös kasvuhormonia, joka on tärkeää fyysiselle kasvulle. Uni vaikuttaa olevan erityisen tärkeää pienille lapsille mielikuvien ja muistojen järjestelemiseksi sekä parantamaan motorisia kykyjä.

Unta säätelee suurelta osin käpylisäkkeen tuottama melatoniinihormoni, jolla on tärkeä vaikutus juuri uniseksi tulemiselle. Melatoniinin eritystä säätelee muun muassa ympäristön valoisuus ja se on korkeimmillaan pimeässä. Näin hormoni säätelee vuorokausirytmiä ja muodostaa siten tärkeän mekanismin hyvän yöunen saamiseksi.

Kuinka paljon unta lapsi tarvitsee?

Lapset tarvitsevat erilaisen määrän unta eri kehitysvaiheissa, sillä yleensä päivärytmi muuttuu sitä mukaa kuin lapsi vanhenee. Siksi on tärkeää seurata ja huomioida voimassa olevat suositukset ja antaa lapselle parhaat mahdollisuudet kehittyä terveellisesti.

Unentarve voidaan jakaa iän mukaan seuraavasti:

0–1 vuotta: Kaikkein pienimpien lasten unentarve on 15–18 tuntia vuorokaudessa. Tarve eroaa kuitenkin merkittävästi tässä iässä.
1–3 vuotta: 12–14 tuntia vuorokaudessa.
3–6 vuotta: 11–12 tuntia vuorokaudessa.
6–12 vuotta: 10–11 tuntia vuorokaudessa.
yli 12 vuotta: 8–9 tuntia vuorokaudessa. Jotkut lapset voivat tarvita murrosiässä enemmän unta.

Tästä voidaan päätellä, että mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä vähemmän unta hän tarvitsee. On kuitenkin olemassa yksilöllisiä eroja ja nukuttujen tuntien lisäksi on huomioitava myös unen laatu niiden tuntien aikana, jolloin lapsi nukkuu.

Unen neljä eri vaihetta

Uni voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen

Torkkuminen: Pinnallinen uni, jolloin nukkuvan henkilön voi helpoimmin herättää.
Kevyt uni: Kutsutaan myös normaaliuneksi, seuraa usein nukahtamisvaiheen jälkeen.
Syvä uni: Seuraava unen vaihe, jolloin stressihormonien tasot ovat erittäin matalalla. Lihakset rentoutuvat ja veri virtaa tärkeisiin elimiin. Syvä uni on siten tärkeä vaihe kehon palautumisen kannalta.
Vilkeuni: Kutsutaan myös REM-uneksi ja tässä tilassa nähdään eniten unia. REM tulee sanoista ”Rapid Eye Movement” ja tarkoittaa nopeita silmänliikkeitä, joita esiintyy usein tässä vaiheessa.

Miksi lapset kärsivät unihäiriöistä?

Äkilliset unihäiriöt johtuvat usein jonkin asian muuttumisesta lapsen elämässä. Sen lisäksi, että lapsi ikääntyy, siihen voivat vaikuttaa muutkin olosuhteet, kuten hampaiden puhkeaminen, uudet sisarukset, sairaudet, uudet ympäristöt ja muutokset rutiineissa ja aikatauluissa.

Unihäiriöt voivat sinänsä olla joissain tapauksissa merkki lapsen infektioista tai fyysisistä sairauksista. On erittäin tärkeää ottaa tämä huomioon pienimmillä lapsilla, jotka eivät pysty kommunikoimaan vointiaan tai osoittamaan kipeänä olevaa paikkaa. Kiinnitä sen vuoksi huomiota mahdollisiin fyysisiin ongelmiin esimerkiksi selvittämällä mittaamalla, onko lapsella kuumetta.

Taataksesi lapselle parhaat mahdollisuudet terveelliseen kehitykseen ja hyvinvointiin unihäiriöiden yhteydessä on otettava huomioon useita tärkeitä näkökohtia:

Rauhattomuus kotona

Kodin sekasortoisella ja riitaisella ympäristöllä voi olla negatiivisia vaikutuksia lapsen uneen. Tämä voi johtua esimerkiksi huutojen ja lyöntien aiheuttamasta korkeasta melutasosta tai perheenjäsenten välisistä riidoista tai suoranaisesta lapsen turvallisuuden ja huolenpidon puutteesta.

Rutiinien puute

Useimmat lapset tarvitsevat noudatettavikseen selkeitä sääntöjä ja rutiineja. Säännöllisiin aikoihin tapahtuvalla ruokailulla ja nukkumisella voi olla lapselle suuri merkitys, jotta lapsi pystyisi rauhoittumaan yöksi. Lisäksi on hyödyllistä, jos lapsi nukahtaa omaan sänkyynsä eikä muualle, josta hänet sitten siirretään sänkyynsä. Näin sängystä tulee turvallinen paikka, jonka hän yhdistää nimenomaan nukkumiseen.

Kun lapsi tulee teini-ikään, voi olla vaikeampaa vaikuttaa lapsen omiin rutiineihin. Yksi tapa antaa hyvät lähtökohdat sille, että lapsi menee ajoissa nukkumaan, on se, että aikuiset noudattavat samoja rutiineja, eivätkä valvo myöhään iltaisin.

Näytöt ja valot

Tutkimus osoittaa, että liian pitkä ruutuaika juuri ennen nukkumaan menoa heikentää unen laatua. Sama koskee myös lamppuja ja muita valoja, jotka voivat häiritä vuorokausirytmiä. Tämän arvellaan johtuvan muun muassa kehon oman melatoniinin puutteellisesta erittymisestä, jota tavallisesti säätelee vuorokausirytmi ja melatoniinia erittyy silloin, kun aurinko on laskenut ja tulee pimeää.

Miten unihäiriöt vaikuttavat lapsiin?

Unihäiriön huomaa tavallisesti siitä, että lapsi ei nuku kunnolla. Tämä ilmenee usein huonotuulisuutena ja joskus myös yliaktiivisuutena. Lisäksi se vaikuttaa huomiokyvyn alentumiseen, mikä voi vaikeuttaa vuorovaikutusta vanhempiin tai koulussa opettajaan. Pitkällä aikavälillä univaikeudet vaikuttavat negatiivisesti koulunkäyntiin ja lapsi jää jälkeen akateemisessa kehityksessään. Kun lapsi putoaa kehityksestä verrattaessa häntä luokkatovereihinsa, tämä voi puolestaan johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja syrjäytymiseen.

Unenpuutteen ja heikentyneen fyysisen terveyden ja kehityksen välillä on myös suora yhteys. Väsyneitä ja passiivisia lapsia uhkaavat ylipaino-ongelmat ja siitä johtuvat taudit, kuten korkea verenpaine ja diabetes. Unenpuute voidaan myös liittää useisiin muihin stressin aiheuttamiin sairauksiin.

Kehitys ja kasvu

Unella vaikuttaa olevan merkitystä lapsen mielikuvien ja muistojen jäsentelemiseen sekä motorisiin taitoihin. Lisäksi uni on tärkeää fyysiselle kasvulle, sillä kasvuhormonit erittyvät enimmäkseen lapsen nukkuessa.

Keskittyminen ja oppiminen

Jotta lapsella olisi hyvät edellytykset uusien asioiden oppimiseen – varsinkin esikoulussa/koulussa – hyvä uni on tärkeää. Väsyneet ja yliväsyneet lapset menettävät helpommin keskittymiskykynsä ja käyttäytyvät tavalla, joka muistuttaa ADHD:ta.

Henkinen ja fyysinen terveys

Unen puute voi tehdä lapsista huonotuulisempia ja joissakin tapauksissa ongelmakäyttäytyjiä. Myös masentumisen riski kasvaa, aivan samoin kuin aikuisillakin. Fyysisen terveyden suhteen unen puutteen ja useiden yleisten sairauksien välillä on yhteyksiä huonosti toimivan immuunijärjestelmän seurauksena. Esimerkkejä tällaisista sairauksista ovat diabetes ja korkea verenpaine.

Mitkä ovat lasten tavallisimmat unihäiriöt?

Univaikeudet voivat ilmetä monella eri tavalla ja niiden seurauksena on usein unenpuute. Alla on muutamia tavallisia unihäiriöiden syitä sekä hyödyllisiä vinkkejä siitä, miten vanhempien tulee ajatella ja toimia, kun ongelmat huomataan.

Painajaisunet

Painajaisunet ovat erityisen pelottavia pienille lapsille, sillä heillä ei useinkaan ole taitoa erottaa todellisuutta unessa tapahtuvasta. Pääsääntöisesti painajaisunet esiintyvät niin kutsutun REM-unen aikana. Parasta, mitä vanhempi tai läheinen voi tehdä, on tarjota lapselle turvallisuudentunnetta ja rauhallisesti auttaa lasta nukahtamaan uudelleen. Painajaisunet ovat erittäin tavallisia sairauden tai kuumeen yhteydessä.

Yöllinen kauhukohtaus

Yölliset kauhukohtaukset, aivan kuten painajaisunetkin, voivat olla pelottavia, mutta lapsi ei yleensä herää niihin. Yöllisissä kauhukohtauksissa voi sen sijaan esiintyä voimakasta liikehdintää ja huutamista. Lapsen herättäminen ei ole välttämätöntä, mutta jos kohtauksia esiintyy usein ja suunnilleen samoihin aikoihin, hänet voi yrittää herätellä vähän ennen kuin kohtaus yleensä tapahtuu ja siten välttää sen.

Unissapuhuminen

Jos lapsesi ainoastaan puhuu unissaan, siitä ei ole mitään syytä huolestua. Se tapahtuu usein pinnallisen unen aikana ja voi häiritä korkeintaan muita huoneessa nukkuvia. Joissain tapauksissa se voi liittyä muihin vakavampiin univaikeuksiin, kuten painajaisuniin ja joskus myös unissakävelemiseen.

Unissakäveleminen

Taustatietoa: Tutkimusten mukaan joka kolmas lapsi kävelee unissaan ennen 13 vuoden ikää. Koska unissakävelijä ei yleensä tiedosta ympäristöä eikä myöskään muista tapahtumaa jälkeenpäin, tähän ongelmaan liittyy tiettyjä riskejä.

Toimenpiteet: Sinun pitää sen vuoksi varmistaa, että lapsen makuuhuone on turvallinen ja mahdollisesti asentaa hälytin. Jos huoneen yhteydessä on portaita, voi olla hyvä ajatus laittaa portaikkoon portti estämään lapsen putoaminen. Voit estää lastasi kävelemästä unissaan kokeilemalla herättää hänet suurin piirtein puoli tuntia ennen kuin unissakäveleminen tavallisesti tapahtuu. Lapsi voi nukahtaa sen jälkeen uudelleen ja siten toivottavasti välttää yön aikana uudelleen heräämisen.

Kuorsaus

Taustatietoa: Myös lapset voivat kuorsata, mikä voi olla seurausta muun muassa suurentuneista kitarisoista, allergioista tai ylipainosta.

Toimenpiteet: Kuorsaus voi loppua poistamalla ongelman aiheuttajat allergialääkkeellä, liikunnalla ja mahdollisesti leikkauksella.

Uniapnea

Taustatietoa: Liiallinen kuorsaaminen tai kokemuksesi siitä, että lapsella on välillä hengityskatkoksia, voi tarkoittaa, että lapsesi kärsii uniapneasta. Tämä johtaa usein siihen, että lapsen uni häiriintyy ja hän heräilee useita kertoja yön aikana. Sen aiheuttamalla univajeella on kielteisiä seurauksia, kuten väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja ylivilkkautta.

Toimenpiteet: Sinun pitää tutkituttaa uniapnea, jos tunnistat yllä kuvailtuja oireita lapsellasi, etenkin, jos univajetta ei voi muuten selittää. Toimenpiteet ovat usein samat kuin kuorsauksessa, esimerkiksi kitarisaleikkaus.

Lasten ja aikuisten unihäiriöt

Uni on tärkeää yleiselle hyvinvoinnille. Tämä koskee kaikkia ihmisiä, siis sekä aikuisia että lapsia. Erona on se, että aikuiset voivat usein ottaa vastuun hyvinvoinnistaan ja tehdä jotain unihäiriöidensä poistamiseksi joko itse tai apua hakemalla. Lisäksi aikuiset osaavat yleensä paremmin peitellä unenpuutteen aiheuttamia oireita voidakseen toimia arjessa.

Lasten on vaikeampi hallita tunne-elämäänsä ja unihäiriöt vaikuttavat lapsiin yleensä nopeammin ja selkeämmin. Toisin kuin useimmat aikuiset, lapsilla ei ole kykyä ottaa vastuuta omasta nukkumisestaan, eivätkä he yhdistä huonoa vointiaan unenpuutteeseen. Siksi me aikuiset olemme vastuussa ongelmien poistamisesta. Loppujen lopuksi uni on vähintään yhtä tärkeää lapsille.

Viisi etua siitä, että lapsesi nukkuu riittävästi

Keskittyminen paranee: Kunnollisella lepäämisellä on useita kiistattomia etuja arjessa jaksamiseen. Lapset jaksavat keskittyä ja oppivat uusia asioita. Tämä on erittäin tärkeää koulussa, kun lasten odotetaan omaksuvan uutta tietoa ja muistavan sen.
Fyysiset kyvyt vahvistuvat: Pirteä ja virkeä lapsi jaksaa myös leikkiä ja olla fyysisesti aktiivinen, mikä parantaa motorisia taitoja sekä lisäksi helpottaa lapsen rentoutumista ja palautumista aktiviteettien välillä.
Keho palautuu ja voimistuu: Syvässä unessa keho rentoutuu ja palautuu täydellisesti. Muun muassa immuunijärjestelmä vahvistuu, mikä vähentää lapsen sairastumisriskiä.
Yleiskunto paranee: Kun lapsi saa riittävästi unta, puhtaasti suorituskykyä parantavien vaikutusten lisäksi myös konfliktit ovat suuremmassa määrin vältettävissä. Levänneet lapset tarkoittavat yleensä iloisempia lapsia ja elämästä sekä kotona että koulussa tulee mukavampaa.
Lapsen on helpompi nukahtaa: Lapsen, joka nukkuu tarpeeksi ja seuraa vuorokausirytmiä, on helpompi nukahtaa muinakin iltoina. Siten mahdollisuudet parempaan uneen kasvavat myös pitkällä aikavälillä ja se tekee lapsesta vahvemman, iloisemman ja terveemmän.

Vinkkejä, joilla lapsen saa nukkumaan paremmin

Rutiinit: Rutiinit ovat arvokkaita lapselle, jolla on vaikeuksia nukkumisensa kanssa. Syöminen ja nukkumaan meneminen tiettyinä aikoina helpottavat lapsen rentoutumista nukkumaanmenoaikaan. Samalla tavalla se voi auttaa tarkastelemaan jo olemassa olevia rutiineja ja tekemään niihin mahdollisesti muutoksia, jotka helpottavat lapsen nukahtamista ja helpompaa nukkumista. Vinkkinä on tehdä unitaulukko, johon kirjoitetaan pelkästään se, milloin ja miten pitkään lapsi on nukkunut ja siinä voidaan vertailla unen laatua päivästä toiseen ja näin löytää oikeat mukautukset. Ei voida sanoa, mitkä rutiinit ovat parhaimmat kaikille lapsille, sillä yksilöllistä vaihtelua on paljon.
Rentoutumisharjoitukset: Lapsen rentoutumisen auttamiseksi on olemassa useita tapoja. Musiikki voi toimia joillekin lapsille, kun taas koskettelu ja hieronta voivat auttaa toisia. Siksi on parasta kokeilla ja siten löytää toimiva tapa. Lapsille on olemassa myös unisovelluksia, joista voi olla hyötyä.
Vähemmän ruutuaikaa ennen nukkumaan menoa: On tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että uni heikentyy liian pitkän ruutuajan jälkeen, varsinkin ennen nukkumaanmenoaikaa. Tämä liitetään muun muassa melatoniinin erittymiseen, joka erittyy pimeän tultua ja jonka erittymistä kirkkaat näytöt estävät. Siksi voi olla hyvä idea laittaa digitaaliset laitteet pois hetkeä ennen nukahtamista ja ehkä sen sijaan lukea iltasatu tai laulaa iltalaulu.
Tasapainoinen ja terveellinen ravinto: Syöminen liian lähellä nukkumaanmenoaikaa voi heikentää unta. Ennen kaikkea on tärkeää välttää paljon sokeria sisältäviä syötäviä ennen kuin lapsen on aika mennä nukkumaan. Tällaisten tapojen muuttaminen voi auttaa lapsia, joilla on univaikeuksia.